Kaikilla on se yks ihminen jolta voi kysyä neuvoa kaikkeen,
joka tukee, joka auttaa..
Tänään koin sen tuskan, kuinka luin autokoulun teoriatenttiin,
kuinka olisinkin halunnut kysyä isältä, mikä on oikein,
mitä tarkoittaa tämä..
Kuinka kokkasin tein ruokaa, olisin halunnut kuulla hänen mielipiteen,
tietää onko se hyvää, vaikka muut maistoi se ei ole sama asia.
Ehkä nyt vasta tajuan kaiken, muuten olen vain ollut ajattelmatta,
kuinka se tuntui käydä oman isän haudalla, sytyttämässä kynttilä,
''päivä kerrallaan'' kaikki sanoo, niin sanon minäkin.. sillä pääsee karkuun ihmisiltä.
Yritin kirjottaa jotain viisasta..
ehkä se ei vielä onnistu,
yritän ensi kerralla paremmin,
nyt on vain haikea olo....
voi nora <3
VastaaPoista